Tänään tiistaina osallistuin ensimmäistä kertaa EU:n aamupalaveriin. EU:n kokouksissa istumajärjestys noudattaa puheenjohtajuuden järjestystä. Puheenjohtajamaa luonnollisesti johtaa puhetta pöydän päästä. Nyt on vuorossa portugal. Puheenjohtajan tukena on sihteeri EU:sta. Vastapäätä istuu komission edustaja.
Vasemmalla puolella ovat aiempien puheenjohtajamaiden edustajat. Portugalin vieressä siis Saksa ja Suomi. Oikealla ovat taas tulevat puheenjohtajamaat. Yleinen vitsi on, että mitä lähempänä vasemmalla istutaan, sitä huolestuneemmiksi käyvät ilmeet. Oikealla puolella virnistetään leveää huojentunutta hymyä.
Pistin tänään liikkeelle pari uutta ajatusta epävirallisia reittejä pitkin. Yksi kansalaisvaikuttamisen este vaikuttaa olevan edustajien tiheä vaihtumissykli. Edustajille ei kerkeä syntyä hyvää käsitystä siitä, mikä olisi paras tapa vaikuttaa.
Sihteeristön tehtävänä olisi tietysti avustaa kansalaisjärjestöjä perehtymisessä. Siksi ehdotinkin sivustoa, jonne koottaisiin konkreettisia ohjeita kansalaisjärjestöjä varten.
Kuulemma tätä on ehdotettu ennenkin. Sihteeristö vetoaa tietenkin kiireeseen. Nykyiset vastuut vievät kaiken ajan, joten ylimääräiset tehtävät edellyttäisivät lisää resursseja eli käytännössä budjetin kasvattamista.
Siitä luontevasti toiseen ajatukseen. Olin kiinnostunut tietämään, kuinka paljon resursseja sihteeristö on varannut kansalaisjärjestöjen toiminnan edistämiseen. Toisaalta olen kiinnostunu siitä, miten nämä resurssit on tällä hetkellä käytetty. Voisin kuvitella, että kansalaisjärjestöjen ohjeistaminen voisi jopa vähentää sihteeristön työtä.
Kokouksen virallisten kokousaikojen ulkopuolella järjestetään erilaisia tapahtumia eli side eventejä. Lounasaikaan osallistuin DesertNetin tapahtumaan. Siellä oli tarjolla coctailit ja riittävästi purtavaa.
Puku ja delegaatin punainen läpyskä tekevät kiinnostavaksi erilaisen lähestymisen kohteeksi. Ei ollut ihme, että DesertNetin edustajat lähestyivät heti. Jos kyllästyy keskusteluun, markkinoijien karkottaminen on myös hyvin helppoa. Tarvitsee vain kertoa edustavansa kansalaisjärjestöä. Innostuksen vähenemisen voi lukea kasvoilta.
DesertNet on Eurooppalainen tutkijoiden verkosto. Sen synty vaikuttaisi samanlaiselta kuin eniD:n. CCD:ssä tutkimustoiminnan koordinoinnista vastaa Committee on Science and Technology (CST). Sen tehtävä on vastaava kuin Ilmastonmuutossopimuksen IPCC:n. CST:tä ovat ilmeisesti vaivanneet vastavat ongelmat kuin RIOD:ia.
Tutkijat reagoivat perustamalla oman verkoston. Näitä verkostoja ei periaatteessa ole perustettu pysyviksi elimiksi. Siksi verkostot ovat nimeltään initiative eli aloite. Kuka voisi vastustaa aloitteita? Periaatteessa ne eivät siis kilpaile CST:n kanssa. Käytännössä kilpailuasetelma on selvä.
DesertNetiin liittyvien tutkijoiden määrä onkin kasvanut hyvin nopeasti. EU myös tukee DesertNetin toimintaa. Yhteistyön henki DesertNetin tapahtumassa oli kouriintuntuva. Pahaa verta synnytti lähinnä vain USA:n edustaja ehdottamalla tiiviimpää yhteistyötä CST:n ja DesertNetin välillä.
Vähän lisää kansalaisjärjestöjen asemasta CCD:ssä. Yksi kansalaisjärjestöjen tärkeimpiä foorumeita on Open Dialogue Session (ODS). Ideana on, että tilaisuudessa käytäisiin kansalaisjärjestöjen ja delegaatioiden välistä dialogia. Delegaattien osallistuminen on aina ollut vähäistä. Aiemmin tapahtuma oli kahtena päivänä puoli päivää kumpanakin. Tällä kertaa ODS on yhden päivän pituinen. Aikataulutus yhdelle päivälle saattaa vähentää osallistumista entisestään.
Toisaalta vähäisen osallistumisen syy ei ole yksin delegaateissa. Kansalaisjärjestöjen esityksiä on kritisoitu siitä, että niissä kuvataan pelkästään yksittäisiä projekteja tai jonkun maan sisäisiä ongelmia. Esitykset ovat irrallaan muusta maailman menosta ja jopa kokouksen toiminnasta. Mieleen tulee väistämättä kysymys jota kansalaisjärjestön edustajana ei ehkä saisi esittää: onko näillä kansalaisjärjestöillä oikeasti jotain uutta sanottavaa? Onko sanottava
esitetty kiinnostavasti?
2 comments:
Mielenkiintoista.
Sääli etten voi dokumentoida kenialaisia ruohonjuuritason kansankäräjiä tällä tasolla ilmeisten kieliongelmien vuoksi. ;)
Kunnioitus delegaattiläpyskää kohtaan on kyllä hämmentävää. Itse aikoinani CSD:ssa en edes tajunnut, että kaksoisroolini kansallisen delegaation jäsenenä ja ngo:n edustajana on jotenkin poikkeuksellinen; hoksasin vasta myöhemmin, että muut ngo-tyypit eivät nauti delegaateille suotuja etuoikeuksia (ainakin YK:n päämajassa oli runsaasti delegaateille varattuja erityistiloja ja -palveluita).
Post a Comment