Mikä on UNCCD? Lyhenne tulee sanoista United Nations Convention to Combat Desertification, Suomeksi YK:n Aavikoitumissopimus. Taustoista kiinnostuneet voivat lukea tämän artikkelin.
Tällä hetkellä CCD:n rooli on vaatimaton verrattuna esimerkiksi biodiversiteetti- ja ilmastonmuutossopimuksiin. Tietoja näihin liittyvien rahastojen kokonaisarvoista on vaikeaa saada. Olen silti ymmärtänyt, että ero on kuitenkin merkittävä joka näkyy tietenkin suoraan myös arvovallassa ja organisaatioiden budjeteissa.
Ei olekaan ihme, että suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat keskittäneet kansainvälisen työnsä voimavarat näihin kahteen muuhun sopimukseen. Rahastojen merkittävä kasvattaminen lisäisi CCD:n painoarvoa. Tietysti etelän järjestöissä on halua rahavirtojen kasvattamiseen ja pohjoisessa ei ole.
Oma ensivaikutelmani on, että CCD ei ehkä ole ratkaiseva toimija maailman ongelmien ratkaisussa. Sillä vaikuttaisi kuitenkin olevan avainrooli foorumina, jossa voidaan tuoda esille aavikoitumisen vaikutuksia, tutkimustuloksia ja erilaisia näkökulmia.
Ei liene salaisuus, että kansalaisjärjestöissä kritisoidaan YK:ta usein varsin raskaallakin kädellä. Osittain kritiikki osuu oikeaan. YK on byrokraattnen ja hidasliikkeinen organisaatio. Sen operaatiot ovat massiviisia ja ratkaisut jalkautetaan ylhäältä alaspäin.
Toisaalta osittain kritiikki palautuu myös persoonallisuuksiin. Kansalaisjärjestöihin hakeutuu henkilöitä, jotka kaipaavat kaikessa nopeita muutoksia ja turhautuvat helposti byrokratiaan. Kansainvälisessä yhteistyössä on paljon näkökulmia. Eteen tulee intressiristiriitoja. Muutos on väistämättä hidasta.
Molemmilla osapuolilla on kokonaisuuden kannalta tärkeä rooli. Kansalaisjärjestöjen tehtävä on kahtalainen. Kansalaisjärjestöjen täytyy korostaa pitkän tähtäimen tavoitteita. Mikäli YK:n iso ratas lähtee tavoittelemaan pilvilinnoja, kansalaisjärjestöjen tulisi myös palauttaa ne maanpinnalle.
Mauno Koivistolta kysyttiin aikoinaan: "Minkälainen sosialisti te olette?" Koivisto vastasi olevansa bernsteinilainen sosialisti. Samaan tapaan YK:n toiminta on kai enimmäkseen bernsteinilaista: pienin askelin kohti parempaa maailmaa. Kansalaisjärjestöissä toivottaisiin usein radikaalimpaa muutostahtia.
Dodon tapa toimia pohjautuu vapaaehtoistyöhön. Resursseja on siis aina käytössä niukasti. Dodolla ei siksi ole CCD:n suhteen yhtä kiteyttyä agendaa. Dodo toimii osana eurooppalaista ympäristöjärjestöjen verkostoa, eniD:iä. Pienenä järjestönä Dodon rooli on tässä verkostossakin vaatimaton.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment