Dodossa on jäseniä vain nelisen sataa. Aktiivisia toimijoita on alle viisikymmentä. Miksi piskuinen Dodo osallistuu Aavikoitumissopimukseen liittyvään kansainväliseen työhön? Miksi UM kutsui Dodon osallistumaan COP8:n?
Dodolle Aavikoitumissopimus on yksi areena hakea kokemusta kansainvälisestä vaikuttamisesta. Kansainvälisissä kokouksissa lisätään myös kokonaisnäkemystä. Kokouksissa on paljon tapahtumia (side event), joihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Niissä tulee tutuksi erilaisten toimijoiden tapa toimial. Kokonaisnäkemys järjestelmän toiminnasta ruohonjuuritasolta ylemmän tason koordinointiin syntyy paremmin kuin kirjoista pänttäämällä.
Dodo voisi kohdistaa rajalliset resurssinsa ja yrittää vaikuttaa merkittävämpiin sopimuksiin. Suuremmilla kansalaisjärjestöillä on kuitenkin jo useampia täyspäiväisiä työntekijöitä tekemässä tätä lobbaustyötä. Dodon tuoma lisäarvo olisikin siellä suhteellisen pieni.
Lisäksi Dodolle on syntynyt Sinsibere-hankkeen puitteissa ruohonjuuritason kokemusta erityisesti aavikoitumisesta. Tätä kokemusta halutaan sekä viedä ylpeästi maailmalle että sparrata peilaamalla muihin toimijoihin maailmalla. Dodon toimintaan ei kuulu projektin pyörittäminen laput silmillä. Projektit on nähtävä osana suurempaa kokonaisuutta.
Panostus aavikoitumiseen on myös strategista. On todennäköistä, että Aavikoitumissopimuksen painoarvo tulee jatkossa merkittävästi lisääntymään.
CCD:hen osallistumisesta on hyötyä myös yksittäisille jäsenille. Dodo on keskusteleva kansalaisjärjestö. Tästä näkökulmasta jäsenten ymmärryksen lisääminen on yksi keskeisiä tavoitteita.
Monen kansalaisjärjestössä toimivan mielessä siintää ura kansainvälisissä järjestöissä. Kokouksiin osallistuva kerääkin samalla sulkia hattuunsa kansainvälisestä kokemuksesta. Samalla syntyy uran kannalta rahanarvoisia kontakteja.
Kansalaisjärjestöillä on vain vähän keinoja aktiivisten jäsenten palkitsemiseen. Yksi keinoista ovat erilaiset elämykset. Moni on saanut elinikäisen suhteen Afrikkaan Dodon kehitysyhteistyöprojektien Tany Maitson ja Sinsiberen kautta tehdyillä seurantamatkoilla. Pienessä mittakaavassa osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin on myös oma elämyksensä.
Euroopan Unionilla on pitkä historia demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tukemisessa. Suomessa Ulkoministeriö tukee esimerkiksi erilaisten kansalaisjärjestöjen osallistumista kansainvälisiin kokouksiin, vaikka suomalaista verkostoitumista ei tuetakaan suoraan. Dodon kutsumiseen Suomen CCD:n delegaatioon on myös käytännöllisiä syitä.
Dodon painopiste ei ole luonnonsuojelussa vaan globaaleissa ympäristökysymyksissä. Näissä tarvitaan strategista pitkän tähtäimen näkemystä. Ei ole ihme, että tulevaisuustutkijat ovat Dodossa vahvasti edustettuina. Toisaalta Dodossa on myös ruohonjuuritason kokemuksia aavikoitumisen ehkäisemisestä varsin onnistunein tuloksin. Tämä kombinaatio käytännönläheisyyttä ja strategista ajattelua on ainutlaatuista. Se on synnyttänyt varsin raikkaita ajatuksia, joista tarkemmin myöhemmissä merkinnöissä.
Ehkä tärkein syy Dodon tukemiselle on vieläkin pragmaattisempi. Aavikoituminen on nousemassa isommaksi kysymykseksi. Aavikoitumissopimuksen merkitys kasvaa sen vanavedessä. Juuri nyt tarvitaan sanansaattajia, jotka tuovat aavikoitumiskysymystä muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja myös kansalaisten keskuuteen. Dodo on puoliksi sattumalta ottanut tällaisen avainroolin. Siksi yksi tärkeimmistä Dodon tehtävistä aavikoitumiseen liittyen onkin tiedotus.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment